lauantai 19. helmikuuta 2011

KFC eli tuttavallisesti Kontula Fried Chicken


Jee, uskaltauduin ensimmäistä kertaa kuumentamaan öljyä muutamaa ruokalusikallista enemmän! En edes munkkeja ole uskaltanut itse tehdä ja paistaa, mokomakin arkajalka. Nyt sitten friteerasin meille maissikuorrutettuja kananpaloja.

Kyllä jännitti, kun odotin öljyn kuumenemista. Varmasti syttyy palamaan, ajattelin. Käytin lämpömittaria, mutta lämpötilan noustessa 160 asteeseen en enää uskaltanut mittailla, vaan käytin pientä koepalaa. Hyvin oli öljy lämminnyt (noin 180 asteista) ja sitten vain paistelemaan kananpaloja. Ehkä palojen kuorrutteesta johtuen, kypsät palat eivät ponnahtaneet pintaan, nousivat vain tyrkylle. Oikein hyvin kaikki oli kuitenkin paistuneet kypsiksi. Liha oli jäänyt juuri sopivan meheväksi sisältä.

Käytin tähän tarjoiluun valmiiksi pintamarinoituja broilerin sisäfileitä, jotka puolitin. Sitten kieriten ne vehnäjauhojen ja kananmunan kautta murskaittuihin corn flakeseihin. En maustanut panerointiaineksia mitenkään.

Olipa huojentava kokemus, varmaan jotain tempuraa, oi ja jättikatkoja, sun muuta tulen vielä friteeraamaan. Tuo jälkihaju ei ole mikään miellyttävin, koska en pidä kuumenneen rasvan jättämästä jälkiaromista. No, ehkä sen muutaman kerran vuodessa kestää, kun samaan kategoriaan lasketaan myös paistetut lätyt tai käristykset :)



puolitettuja pintamaustettuja broilerin sisäfileitä
vehnäjauhoa
kananmuna+pari tippaa kylmää vettä
corn flakeseja murskattuna
öljyä (minulla oli rypsiöljyä)


Ei kommentteja: